Tiilikan Väineri

14.02.2018 Ystävänpäivärieha Adinassa, kirjoittanut omistaja

Ystävänpäivänä lähdimme Kalman ja Väinerin kanssa Adinaan, jossa järjestettiin jos jonkinmoista häppeninkiä päivän aikana. Osallistuimme Väiskin kanssa vain kahteen ohjelmanumeroon kahdestatoista – Kalmalla pulkkaratsastukseen ja Väinerillä hiihtoratsastukseen. Peltorallia kisojen vastapainoksi, niin pysyvät orit virkeinä.

Kilpailuhenkeä löytyi tosin täälläkin. Kalman kanssa päästiin toisiksi, vaikkei ori ollut mikään ajohevonen; pulkkaa oli itseasiassa kokeiltu sen perään vasta muutama päivä aikaisemmin ensimmäistä kertaa.. Mutta kultainen suomenhevosemme on oikea monilahjakkuus eikä tosiaan pettänyt taaskaan. Ja Kalma tiesi sen. Voikko kulki koko tapahtuman ajan rinta rottingilla ja pörheänä pöristen.

Väinerin kanssa oltiin kolmansia eli toiseksi viimeisiä hiihtoratsastuksessa. Ruunikko oli sitä mieltä, ettei sitä oltu tehty vetämään yhtään mitään. Vaativan tason kouluori, niinpä niin. Hauskaa oli kuitenkin.

Illasta Adinan piha oli valaistu kauniilla lumilyhdyillä ja tunnelma oli lähes romanttinen, kruunaten jo muutenkin ihanan ystävänpäivän – mikäs sen parempi tapa viettää helmikuun neljättätoista kuin Rovaniemen kauniissa maisemissa aviomiehen ja parin kivan orin kanssa? Paukkuva pakkanenkaan ei enää tässä kohtaa haitannut. Hyvää ystävänpäivää, Väiski ♥

23.06.2017 Laidunkaveri! kirjoittanut Jere

Pakkasin Jatkosodan autoon ja siitä lähdettiin sitten matkaan, kohti Routaruusun tallia. Jaso potki trailerissa kärsimättömänä koko matkan ja kun vihdoin päästiin pihaan, oli Väineri jo Crimiksen kanssa tervehtimässä tulijoita. Huh miten hieno ori. Väinerin tumma karva ja suuret silmät teki heti vaikutuksen minuun. Jatkosota näyttäisi ihan kakaralta tämän herran edessä. Kömpelön tasaisesti ja varmasti Jaso pääsi ulos matkakopistaan ja se heti huomasi uuden tuttavuuden. Varovaisen näköisesti se nuuhkaisi tummaa tuntematonta pidemmän välimatkan päästä, mutta molemmat näyttivät ihan tyytyväisiltä, after all. Tarkoitus oli siis tuoda Jatkosota peuhaamaan Väinerin kanssa laitumelle pariksi viikkoa kun orin kaveri Juoni on matkoillaan.

Lähdimme Crimiksen kanssa orit kainaloissamme kulkemaan kohti laidunta. Molemmat tulivat nätisti vierellämme ja silloin tällöine ne hörähtelivät toisilleen kuin kyselleen minkälaisia tammoja on tullut tsiigailtua. Väineri tallin pihojen asiantuntijana huomasi laitumen ensimäisenä ja oli innoissaan rynnimässä jo omistajansa yli. Crimis näpäytti oria riimunnarulla, joka rauhottui heti. En voinut taas muuta kuin hämmästellä. Oma nuorikkoni näytti kuin näyttikin taaperolta ämpärin ja lapion kanssa hiekkalaatikon reunalla, verrattuna vieressä olevaan isoon yläasteikäiseen varhaisnuoreen. Huokaisin. Päästimme hevosemme irti ja kuin salama ne juoksivat toistensa perässä ja nauttivat kesästä. Väineri näytti vanhemman mallia siitä miten heitetään ilopukkia ja potkitaan nurmikkoa. Kyllä myös oma poikani yritti tehdä perässä, mutta kuin pipo silmillä se kompuroi vain omiin jalkoihinsa.