Kahmon Lapinloitsu
♥ KTK-III, SV-II
Tämä on virtuaalihevonen. Kuva © Jjune
| Nimi | Kahmon Lapinloitsu | Rekisterinumero | VH18-018-1400 |
| Rotu | Suomenpienhevonen | Painotus | Koulupainotteinen |
| Skp & säkä | Tamma, 145cm | Koulutustaso | Helppo A, 80cm |
| Väri | Punarautias | Kasvattaja | Kahmon Suomenhevoset |
| Syntynyt | 07.06.2018, 9-vuotias | Omistaja | Crimis (VRL-10480) |
Suomenhevosvarsojen arviointi 08/18 pistein rakenne 7.6 + suku 9 + käytös 9.5 = 26.1p → SV-II
Suomenhevoskantakirja 04/19 pienhevossuunnalle pistein 16 + 16 + 16 + 16 = 64p. - KTK-III
Luonne
Tämä pienokainen ei ole mikään lasten ratsu, mutta silti yllättävän tasainen persoona. Vanhempien luonteet vihdoinkin tasapainottavat toisiaan: vähän itsepäisyyttä, mutta silti aika rauhallinen. Monitaiturina soveltuu este- ja koulukentille, mutta voi olla että menestystä ei tule, jos ratsastajalla ei ole a) kärsivällisyyttä ja ymmärrystä sekä b) tahtoa taistella ratsun itsepäisyyttä vastaan. (Kasvattaja)
Tämä tamma on paljon pienessä paketissa. Pieneltä lastenponilta näyttävä pienhevonen on kaikkea muuta kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää. Loitsu on pätevä kouluratsu, joka väläyttää yllättävän hyvää liikettä, kun sen siitä osaa kaivaa. Sijoittuihan se jopa kolmanneksi suomenhevosten koulumestaruuksissa vuonna 2018, mikä kieltämättä sai koko talliväen päät pyörälle. Me kun oltiin lähdetty vain kokemuksia hakemaan. Loitsu on toden totta yllätyksiä täynnä.
Loitsu on Tamma - koskaan ei tiedä, millä tuulella se tänään on. Jonain päivänä Loitsua vituttaa kaikki, toisena se on läheisyydenkipeä nallekarhu. Ei se seinille hypi tai muutenkaan tee mitään älytöntä, mutta saa sen kanssa välillä vääntää mihin suuntaan liikutaan vai liikutaanko ollenkaan. Suomenhevoselle tyypillisesti Loitsu osaa olla huomattavan itsepäinen sille päälle sattuessaan. Ei ole tavatonta, että pieni ahmatti käyttää koko elopainonsa voiman päästäkseen kentän laidalla olevaan ruohotupsuun. Sujuvan yhteistyön varmistamiseksi Loitsu vaatiikiin käsittelijältään kärsivällisyyttä, auktoriteettia ja aimo annoksen huumorintajua. Näillä eväillä hoitotoimenpiteet, raspaukset, kengitykset ja eläinlääkärikäynnit sujuvat kyllä. Ei Loitsu mahdoton ole.
Ratsastaessa Loitsu ei anna mitään ilmaiseksi. Loitsu voi töpöttää possujunan lailla pää polvissa, jos siltä ei muuta vaadita. Loitsu tekee juuri sen mitä käsketään: ei enempää, eikä vähempää. Loitsu on herkkä painoavuille, ja lyö homman helposti läskiksi, jos ratsastaja ei hallitse kehoaan tai antaa ristiriitaisia apuja. Osavaan ja vaativan ratsastajan kanssa Loitsu loistaa. Yleisön edessä tamma antaa oikean ihmisen kanssa kaikkensa, se tuntuu suorastaan nauttivan kaiken huomion keskittyessä itseensä. Muut hevoset eivät sitä kisapaikalla häiritse.
Sukutaulu
Loitsulla on 2 polvea sukua maailmassa.
| i. Kahmon Kelmi sh, 150cm, prt Ch, KTK-II, KV-II |
ii. Pahus sh, rt, 157cm VIR MVA Ch, KTK-II, SLA-II, YLA2 |
iii. Roisto sh, rt, 158cm |
| iie. Juksauksen Kasku sh, tprt, 154cm | ||
| ie. Merimarja sh, rn, 149cm |
iei. Merimanaus sh, vrt, 154cm | |
| iee. Marjamuru sph, rn, 145cm | ||
| e. Kuuralehdon Lapinlumo sph, 147cm, rtkm |
ei. Tunturitiera sh, 148cm, rtkm |
eii. Lapinhaiku |
| eie. Tiarella | ||
| ee. Narvin Katla sph, 143cm, rt |
eei. Lennart | |
| eee. Karissa |
Isälinja: Kahmon Kelmi - Pahus (2)
Emälinja: Kuuralehdon Lapinlumo - Narvin Katla (3)
Jälkeläiset
Loitsu ottaa harkiten vastaan 2-polvisia suomen(pien)hevosoreja.
| Syntynyt | Skp | Nimi | Isä | Omistaja |
|---|---|---|---|---|
| 25.10.2020 | tamma | Lapinnoita | Vähäpellon Kreivi | Routaruusu |
Kilpailukalenteri
Loitsu on kilpaillut kouluratsastuksessa porrastetuissa kilpailuissa.
SISU Battle - Suomenhevosten koulumestaruus 2018
KRJ SISU Battle I Helppo A - 80,238%, 3/97
Ominaisuuspisteet
| KRJ vaikeustasolla 5 | 1989.8 p |
| Kuuliaisuus ja luonne | 937.73 p. |
| Tahti ja irtonaisuus | 1052.07 p. |
Näyttelyt
| Pvm | Jaos | Paikka | Tulos | Tuomari |
| 31.10.2018 | VSR | Suomenhevosten rotunäyttely | Lissu T. | III-palkinto |
Päiväkirja
05.12.2020 Kouluratsastustunti Myrttisuolla
Omistaja: Voi jestas siitä oli taas aikaa, kun oli käyty valmentautumassa kotikontujen ulkopuolella. Joulun jo häämöttäessä oli siis hyvä aika ottaa itseään vähän niskasta kiinni ja lähteä loppurutistukseen tälle vuodelle. Uudenkarhea Myrttisuo oli kulkenut hevoskansan huulilla varsin positiiviseen sävyyn kuluneen syksyn aikana, joten pitihän se uusi valmentaja lähteä tsekkaamaan. Olimme saaneet Loitsun kanssa paikan lauantaisin pyörivästä Helppo B-A -ryhmästä, ja ensimmäinen tunti oli nyt käsillä. Jännityksen ja innon sekaisin tuntein ajelin kohti Nurmakoskea. Loitsu oli lastautunut suhteellisen vaivattomasti ja vaikutti pirteältä, joten odotukset olivat kaikin puolin positiiviset. Vaikka eipä sitä koskaan tiennyt, mitä oikkuja neiti pikkuprinsessa tällä kertaa keksisi..
Valmentaja Maikku Rantala (VRL-11290): Päivän valmennukseen oli osallistunut tänään neljä hevosta, kolme suomenhevosta ja yksi vuonohevonen. Ratsastajat tuntuivat olevan kaikki hyvin tarmokkaita ja motivoituneita, ja jo heti alusta asti hevosille tehtiin selväksi, että tänään ei sallittaisi yhtään päsmäröintiä. Alkulämmittelyt koostuivat reippaista siirtymisistä niin uralla kuin ympyrälläkin, ja erityistä haastetta hevosille tuntuivat tuottavan pysähdykset voltilla. Kun hevoset vaikuttivat sopivan vetreiltä, pääsimme aloittamaan päivän tehtävät.
Pienestä koostaan huolimatta Loitsu pääsi tänään yllättämään hyvällä liikkumisellaan. Lähdimme liikkeelle ensin laukannostoista ja jatkoimme sitten laukkaharjoituksia myös pääty-ympyröillä. Pyysin selässä istuvaa Lisaa pitämään huolta siitä, ettei laukka jäisi tahmeaksi vaan takaosa tekisi aktiivisesti töitä läpi ympyrän, ja ratsastaja tiesi selkeästi, mistä naruista hevosta vedellä.
Laukkaharjoitusten jälkeen siirryimme hetkeksi käyntiin hiomaan pohkeenväistöä. Keskihalkaisijalla Loitsun tuntui olevan toisinaan vaikeaa liikkua suoraan, mutta kun Lisa sai hyvin tuen pohkeille, loppui myös Loitsun mutkittelu ja pohkeenväistön hallinta oli myös helpompaa. Teimme vuorotellen väistöä vasemmalle ja oikealle, ja tänään vasemmalle liikkuminen oli ehdottomasti Loitsun bravuureita.
Lopputunnista, ennen verryttelyjä, lähdimme katsomaan läpi vielä kokoavia liikkeitä, kuten sulku- ja avotaivutuksia. Lähdimme aivan perusteista liikkeelle, sillä ratsukot olivat hyvin eri tasoisia. Loitsu selvästi tiesi, mitä siltä pyydettiin, mutta taivutuksessa liikkuminen jäi hieman vajaaksi. Niinpä pyysin ratsastajaa siirtymään pitkin ohjin käyntiin ja taputtamaan hevosta kaulalle kaikin puolin hyvästä tunnista - tämän tehtävän parissa olisi hyvä jatkaa ensi kerralla!