† Rakkaudella muistaen

Shanghai Sins 21

• VH17-012-0199


• Hollantilainen puoliverinen, ori
• Syntynyt 01.04.2017 Hollannissa, 12-vuotias
• Väriltään tummanruunikko (EE/AA), 169cm

• Estepainotteinen, 160cm


• Kasvattanut Yateley Showjumpers
• Omistaa Crimis VRL-10480

Luonne

Synti on arvaamaton ori: siitä ei oikein ikinä tiedä, miten se reagoi mihinkin tilanteeseen. Joskus ori voi hypätä pelästyksissään viisi metriä ilmaan, joskus taas vetää herneet nenään ja diivailla tai joskus ottaa ihan lunkisti. Selkäänsä ori tarvitsee päättäväisen ratsastajan, jonka kylmähermoisuus vastaisi orin jääräpäisyyttä. Synti tahtoo pelleillä, varsinkin jos selässä on hieman varovaisempi ratsastaja. Jos saa orin ruotuun heti verryttelyssä, tulee lopputunnista ihan mukava. Esteillä Synti on hieman kuuma tapaus, mutta sopivan ratsastajan kanssa erittäin hyvä estehevonen. Orilla on hieno hyppytyyli ja sen laukassa on paljon säätövaraa.

© Kasvattaja

Sukutaulu

Syntillä on 3 polvea sukua virtuaalimaailmassa.

Isälinja: Superior Sinner Solo - Cardinal Sin PB - Crixus (3)
Emälinja: Shinobi Fall - Sakura Fall - Graff Pink (3)

Jälkeläiset

Synti astuu 3-polvisia, estepainotteisia tammoja.

Kilpailut

Synti on kilpaillut esteratsastuksessa sekä perinteisissä että porrastetuissa kilpailuissa.

Päiväkirja

19.03.2019 Estevalmennus / Moon Sugar Ltd, kirjoittanut Jayde

“Sehän on varsin synnikäs tapaus”, Daan sanoi murjottaen. Mies oli selkeästi kiukkuinen kentällä tanssahtavalle ruunikolle orille, joka oli onnistunut kaatamaan hänet takapuolelleen ramppia alas rymistellessään. “Minähän sanoin, että pysy kauempana”, tokaisin tilanteesta nauttien. Hollantilaismies katsoi minun virnettäni kiukustuen, sitten hän marssi matkoihinsa pää ylpeästi pystyssä. Hyvä näin, sillä pystyin nyt paremmin keskittymään ratsukon yhteistyön parantamiseen. “Tässä on selkeästi tekemistä”, mutisin itsekseni kääntäessäni ajatukseni takaisin kentällä olevaan ratsukkoon. Ruunikko ori taisi kuulla mitä sanoin, sillä se päätti yllättäen pysähtyä kentän nurkkaan ja hirnua kaukaisessa tarhassa olevalle Konnalle. Kimo ori vastasi haasteeseen kumealla äänellä, mikä sai ruunikon orin korskahtamaan. Tuolle kyllä sopii nimi Synti, tuumin päätäni pudistellen.

Alkuverryttelyn aikaan orin omistaja Crimis sai useaan kertaan komentaa ratsuaan liikkeelle, Synti kun tuntui haluavan lähinnä puhista koko lähiseudulle. Ruunikko kulki välillä kurissa ja nuhteessa uraa pitkin, mutta seuraavassa hetkessä se lähti kohti lankeemuksen tietä sivuloikkia tehden. “Ei se näin paha kotona ole”, Crimis sanoi ääni hienoista häpeää huokuen. “Tämä tienoo tuntuu tekevän hevosista vähän omituisia”, mietin hiljaisella äänellä viereisen tarhan remuavia tammoja katsellen. Crimis ei kuitenkaan kerennyt kuuntelemaan mutinoitani, sillä Synti päätti yllättäen osallistua tammojen laukkakirmailuun. “Meidän on selkeästi aloitettava kunnon työskentely”, sanoin. Synti korskahti.

Ruunikko ori tuntui kaipaavan tekemistä, joten päätin aloittaa päivän valmennuksen kunnon laukkatyöskentelyllä. “Nosta laukka kulmasta, ja pidennä askelta puomien välissä”, sanoin. Crimis nosti laukan käskyn käytyä. Kuten arvasin, Synti singahti eteenpäin korvat hörössä. Huomasin ratsastajan jäävän hieman jälkeen, ja ohjastuntuma meinasi kiristyä. “Tasainen tuntuma, hengitä”, sanoin. “Muista lisätä askelta puomien kohdalla”, jatkoin. Crimis teki työtä käskettynä, mutta Synti ei pahemmin askellustaan muuttanut. “Huomaatko, se on itse asiassa pohkeen takana”, sanoin. Synti ei ollut rehellisesti avuilla, joten sen ratsastaja sai tehtäväksi olla määrätietoisempi apujensa kanssa. “Toisinaan emme uskalla käyttää pohjetta reippaiden hevosten kanssa”, selitin Crimikselle. Vasta kun ori reagoi pohkeenpainallukseen kunnolla, annoin luvan siirtyä tavalliseen harjoituslaukkaan. Laitoin ratsukon tekemään siirtymisiä kaikkien askellajien välillä, suoralla linjalla nopeassa tempossa. Crimis sai tehdä paljon töitä saadakseen Synnin kunnolla kuolaimen ja pohkeen väliin, mutta etenkin suoruusharjoituksen jälkeen ori ei vastustellut työntekoa läheskään samalla tarmolla.

Kouluratsastusosuuden jälkeen luvassa oli itse esteille siirtyminen. Ensimmäisenä tehtävänä oli ratsastaa pääty-ympyrällä olevat ristikot oikein asetettuna, tahdikkaassa laukassa. Ensimmäisiä esteitä Synti tuntui lähinnä pitävän pilkkanaan, ori kun korskahti matalille virityksille ja loikki yli huolimattomasti. Vasta kun ristikoita alkoi olla useampia ja estekorkeuskin nousi, Synti tuntui kiinnostuvan. Ori ampaisi vauhtiin, huomaten vain joutuvansa keskelle lyhyitä sarjavälejä. Crimis sai hevosensa yllättävän hyvin hallintaan ja hienosti Synti kokosi askeltaan, mutta en ollut tähän suoritukseen tyytyväinen. “Pidä tiiviimpi istunta, äläkä anna sen oikoa”, sanoin. Seuraavalla kerralla ori taipui paremmin ratsastajansa pohkeen ympärille, eikä sillä ollut samanlaista hullunkiiltoa silmissään kuin aikaisemmin. Halusin kuitenkin pitää tunnin aiheen kontrollissa, joten seuraavaksi päätin tehdä hieman mutkikkaamman yhdistelmän.

Olin laittanut kulman lähelle kapean aaltoesteen, viiden laukka-askeleen päässä oli puolestaan okseri. Crimiksen tehtävänä oli ratsastaa ihan kulmaan asti, jotta tilaa olisi ensimmäisen esteen ylitykselle. Seuraava este ohjasi selkeästi hevoset lisäämään askeltaan, joten olin lisännyt tehtävään jipon. Halusin, että Crimis kokoaisi Synnin okserin jälkeen, kääntäisi sen välittömästi oikealle, ja hyppäisi okserin uudestaan. Tässä vaiheessa pitäisi vaihtaa laukka, ja laukata laittamani puomin sisäpuolelta. Käskin Crimiksen myös jatkaa toisen hypyn jälkeen vasemmalle, jolloin tulisi tehtyä mahdollisimman pyöreä ja kaunis kahdeksikko. Synnillä oli selkeästi eri mielipide, sillä se ei taipunut tarpeeksi kulmaan ja onnistui pudottamaan ensimmäisen puomin. Se myös pidensi laukka-askeltaan liikaa, jolloin hyppy okserille lähti liian kaukaa. Kahdeksikolle kääntäminen oli selkeästi Synnille epämieluista, mutta pienen hännänvispauksen jälkeen se ponnisti okserille oikein taidokkaasti. Kahdeksikon toinen puolikas onnistui paremmin, Crimis kun sai hevosensa asettumaan hyvin ja hän muisti pitää vakaan ja tiiviin istunnan.

Päivän harjoituksen lopuksi vuorossa oli radan ratsastaminen. Mukaan rataan olin laittanut yhden sarjaesteen, kaksi esteryhmää suhteutetuilla väleillä, kookkaan trippelin ja muutaman erikoisesteen. Kaiken huipuksi vesihauta tuli hyötykäyttöön, ja sen myötä myös kontrolliharjoitukset - vesihaudan jälkeen piti koota laukkaa voimakkaasti kapeaa aitaestettä varten. “Muista rento ja nopea jalka”, sanoin Crimikselle. Neuvostani oli hyötyä, sillä nyt Synti tuntui reagoivan paremmin apuihin. Se suoristi taidokkaasti ennen jokaista estettä, eikä alkutunnin kaahotuksesta ollut jälkeäkään. Jokainen laukanvaihto onnistui, lähestymiset olivat erinomaiset ja askelvälit pysyivät haluttuina. Juuri kun olin kehumassa loistavaa suoritusta, päätti Synti yllättäen vetää liinat kiinni vesihaudalle. Katsoin kauhistuneena, kuinka Crimis lensi suoraan veteen. Säntäsin vesihaudassa istuvan naisen luokse, mutta huolenaiheeni oli selkeästi turha. “Uudestaan vaan”, nainen sanoi melkein pelottavan positiivisesti.

Loppujen lopuksi vettä valuva ratsastaja suoritti radan ihailtavalla tarkkuudella, kun hän oli päässyt takaisin satulaan. Synti vaikutti tyytyväiseltä (kenties omaan pukkihyppelyynsä ratsastajasta irtauduttuaan), eikä se edes riehunut päästyään järvenrantaan loppukäyntien ajaksi.