Routaruusu

Black Cherries

Virallinen nimiBlack CherriesRekisterinumerotVH18-017-0289
RotuShetlanninponi PainotusValjakkoajo
Skp & säkäTamma, 101cm KoulutustasoNoviisi
VäriMusta KasvattajaRoutaruusu
Syntynyt15.07.2018 OmistajaCrimis (VRL-10480)

Taustaa

Routaruusun ensimmäinen shetlanninponikasvatti! Pitkään meillä asui pelkästään ponioreja, mutta Cherryn tultua talliin en malttanut odottaa, että pääsisin varsapuuhiin. Siis mikä olisi söpömpää kuin shetlanninponin varsa? Niinpä. Kun Cherry oli kantakirjattu ja näyttänyt kyntensä valjakkoajossa, aloin etsiä sopivaa oria. Sulho löytyi Emmiltä Valyrian Shetlandsista. Tuikitavallinen musta hurmasi herrasmiesmäisellä käytöksellään, ja hetken harkinnan jälkeen päädyimme astuttamaan Cherryn sillä. Sormet ristissä toivoin, että varsasta olisi tullut mustanpäistärikkö, mutta blankki mustahan sieltä tuli. En kuitenkaan osannut harmitella asiaa sekuntiakaan, sillä Blackis on liiankin yleisestä väristään huolimatta älyttömän nätti tapaus.

Crimis

Luonne

Blackmetallia liian kovaa luukuttava angstiteini? Niinhän sitä voisi luulla. Musta tukkakin on aina silmillä. Mutta meidän pieni mustamme on mitä herttaisin pieni poni, jonka kanssa on aina ilo työskennellä. Se ei ole koskaan ollut mikään villivarsa, joka olisi saanut kaksijalkaisten hermot kiristymään. Ehei; Blackis oli jo nuorena utelias, innokas oppija. Ja edelleenkin tamma tekee rehdisti parhaansa. Siltä löytyy miellyttämisenhalua ja ystävällisyyttä vaikka muille jakaa. Lapsetkin voivat hoitaa suloista mustaa, joka on kiinni sidottuna itse rauhallisuuden perikuva.

Töihin päästessään Blackis piristyy, eikä sitä tarvitse maanitella liikkumaan. Tamma on juuri sopivan energinen ja mielettömän yritteliäs - mitä kivoin ajaa.

Sukutaulu

Blackiksella on 3 polvea sukua virtuaalimaailmassa.

i. Valyrian Blackmood
she, m, 102cm
KTK-II
ii. Mayhem Black Trophy
she, m, 100cm
KTK-II
iii. Maximus v.d. Rodesterij
she, m, 103cm
Ch, KTK-I
iie. Arhavney Natalie
she, hrkko, 104cm
KTK-III, KRJ-II, VVJ-II
ie. Huvin Ghostica
she, hrkko, 103cm
KTK-III
iei. Ghost of Mickey Mouse
she, hrkko, 106cm
KTK-II
iee. Tink A Tink A Too
she, rt, 102cm
Ch, KTK-II
e. Maybecks Cherry Mist
she, rtpäis, 92cm
KTK-III, VVJ-I
ei. Maybecks Crusor
she, rtpäis, 102cm
KTK-III, VVJ-I
eii. Coco Crusó
she, rtpäis, 102cm
KTK-I, VVJ-I, SHLA-III
eie. Cherilee
she, rt, 87cm
KTK-II, VVJ-I, SHLA-III
ee. Mangon Cherry Blossom
she, m, 105cm
VIR MVA Ch, KTK-I, VVJ-I, SHLA-I
eei. Appletree's Al Capony
she, m, 104cm
VIR MVA Ch, KTK-II
eee. Aywick Cola Nut
she, prt, 105cm
VIR MVA Ch, KTK-I

Isälinja: Valyrian Blackmood - Mayhem Black Trophy - Maximus v.d. Rodesterij (3)
Emälinja: Maybecks Cherry Mist - Mangon Cherry Blossom - Aywick Cola Nut (3)

Jälkeläiset

Blackis ottaa harkiten vastaan 3-polvisia shetlanninponioreja.

Kilpailut

Blackis on kilpaillut valjakkoajossa porrastetuissa kilpailuissa.


Ominaisuuspisteet

VVJ vaikeustasolla 41576.61 p.
Kuuliaisuus ja luonne655.63 p.
Tarkkuus ja ketteryys920.98 p.

VVJ-CUPIT - 1 sijoitus

PvmPaikkaTasoSijoitus
28.02.2019Wyat ShetlandsNoviisi3/92

Näyttelyt

PvmJaosPaikkaTulosTuomari
25.11.2018SHLA RotunäyttelyValyrian ShetlandsIII-palkintoMiia-Maria
20.08.2018SHLA RotunäyttelyValyrian ShetlandsIII-palkintoEmmiN.

Päiväkirja

20.12.2018 Valjakkoajovalmennus Maybeck Studissa, kirjoittanut Amelie Maybeck

Crimiksen soiteltua valmennuspäivää, olin hihkua onnesta. “Ei mulla oikeasti ole enää ennen joulua aikaa, mutta tottakai me jotain sovitellaan, kun kerta susta ja Cherryn varsasta on kyse. Jos ei tuu ihan liian nopeesti, niin tulkaa meille illalla - oon luvannut pitää Bettinalle ja Ruellialle valmennuksen kahdeksalta, ja sovitte varmasti samaan joukkoon.” mä tuumin naiselle aamuvarhain. “Joo, me tullaan. Nähdään sitten!” Crimis päätti puhelun.

Jo valmennuksen alkuverryttelyn aikana huomasin, että Blackis ja Ruellia tuntui olevan aika hyvä valmennuspari. Molemmat olivat peruskilttejä, niiden ohjastajilla oli hommat hallussa ja niiden perustekeminen kärryjen edessä oli erittäin hyvällä tolalla. Toki molemmilla oli puutteensa; Blackis ei pysynyt täysin tasaisessa tahdissa vaan vähän jojotteli vauhtiaan ja Ruellia ei tukeutunut Bettinan tarjoamaan ohjastuntumaan vaan dippasi välillä turhan tyhjäksi.

“Me voitaisiin keskittyä ainakin valmennuksen alkupuoli siirtymien tekemiseen, sillä molemmat on ehkä aavistuksen epätasaisia näin valmennuksen alkutaipaleella. Tehdään muutamia eri siirtymäharjoitteita sillä ajatuksella, että ne ponit tulisivat pikkuhiljaa lavoistaan, säästään ja niskoistaan ylös ja tiputtaisivat painoa takajalkojen päälle. Ja samalla keskitytte siihen, että ne säilyy rennon skarppeina - ne ei saa siirtyä liikkeelle kärryä repien kauhealla vauhdilla, mutta toisaalta ne ei saa myöskään haahuilla siirtymän läpi puoliunessa niin, että siirtymästä ei ole tosiasiassa mitään hyötyä. Eli yks plus yks, nyt ajatus mukaan ja varmistatte, että jokainen liike on teidän hallinnassa.” mä ohjeistin valjakkoa, jotka siirtyivät hiljalleen ravi - pysähdys - ravi siirtymän pariin. Kuten toivoin, sekä Crimiksen ohjaama Blackis että Bettinan ohjaama Ruellia alkoi hiljalleen vertymään ja ikään kuin kokoamaan itseään. “Jes, oikein hyvä tytöt!” mä hihkuin ja jatkoin, “Me voitaisiin yhdistää nyt tähän pysähdykseen peruutus niin, että se peruutus ei ole vain joku roiskaisu, vaan sekin tehdään ajatuksella. Eli käytännössä mä haluan, että ne ponit pysyy ohjastuntumalla, peruuttavat suoraan ja viimeisen peruutusaskeleen aikana te pyydätte niitä eteen niin, ettei ne ehdi pysähtymään sillä välin kun laittavat takajalkaa taakse, vaan ponnistavat juuri sitä takajalkaa käyttäen takaisin raviin. Kesäpeput kuntoon ja niin edelleen!”

Valmennuksen loppupuolella haastoin valjakkoja vielä tekemään avotaivutusta pitkillä sivuilla niin, että niiden ollessa kunnossa yhdistimme avotaivutukseen vielä temponmuutokset askellajin sisällä tarkoittaen käytännössä sitä, että pitkä sivu alkoi ja loppui normaaliin askellajiin, mutta pitkän sivun keskellä esitettiin pieni pätkä keskiaskellajia. Tämä tehtävä on itsessään melko haastava, sillä siinä on niin monta muuttuvaa palasta, mutta sekä Blackis että Ruellia tekivät parhaansa juuri sillä tuella, mitä ohjastajansa antoivat. “Huomaatteko, miten paljon kevyemmäksi ne tulee, kun niitä jumppautaakin vähän hankalamman tehtävän kautta? Ei se ole mikään turha juttu, että mä vannon valjakkohevosten ohjasajamisen nimeen. Näitä ihan samoja juttuja - kuin kouluratsastuksessakin - voi tehdä kärryjen edessä toki aisojen antaman tilan puitteissa.” kysyin ohjastajilta, jotka näyttivät vuoroin totiselta ja onnelliselta.

Naisten siirryttyä loppukäyntien pariin olin heidän tekemiseen varsin tyytyväinen. Poniparoilla oli hiki pinnassa, eikä ohjastatkaan päässeet tänään helpolla - ei, vaikka harjoitteet tulikin tehtyä perustehtävien parissa. Mikä parasta Blackis löysi tasaisen temmon kulkea kärryjen edessä ja Ruelliakin uskaltui tukeutumaan ohjastajansa käteen ilman, että se olisi painunut liian syvälle alas. “Mä oon teihin varsin tyytyväinen.” mä vihdoin hymähdin mietteliään näköisille ohjastajille. “Ei tämä sen kummoisempaa ole, perustekemistä ajatuksella. Kannattaa kokeilla kotonakin!” virnuilin.